keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Kirje pikajakelupostissa Lahdesta 3.7.1946



Kirjattu kirje pikajakelupostissa Lahdesta 3. heinäkuuta 1946 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 6. heinäkuuta 1946. Kirjeen kirjaamisesta kertoo R-lipuke numero 00537. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke. Postimaksu 31,00 markkaa: kirje 20 grammaan saakka 16.1.1946–31.12.1946 8,00 markkaa + kirjaaminen 16.1.1946–31.12.1946 8,00 markkaa + pikajakelu 16.1.1946–31.12.1946 15,00 markkaa.


Kuorella oleva pikajakelulipuke on tyyppiä 11 a, joka oli käytössä vuosina 1941–1946. Lilanpunaista paperia olevassa lipukkeessa on väritön läviste 5,1 ja vino x-kirjain. Lipukearkki koostui kolme kertaa yhdeksästä lipukkeesta.


Tuloleimana on Helsingin siltaleima, jossa leimasinväri ei ole tyypillinen musta.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, 1995

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 12.3.1945



Kirjattu kirje pikajakelupostissa Helsingistä 12. maaliskuuta 1945 Turkuun, jonne kirje on saapunut seuraavana päivänä. Kirjeen kirjaamisesta kertoo R-lipuke numero 00493. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke. Postimaksu 15,50 markkaa: kirje 21-250 grammaa 1.9.1942–30.6.1945 6,00 markkaa + kirjaaminen 1.9.1942–30.6.1945 3,50 markkaa + pikajakelu 1.9.1942–30.6.1945 6,00 markkaa. Tästä kohteesta alkoi Suomen pikajakelupostin keräilyni.


Kuorella oleva pikajakelulipuke on tyyppiä 7 a, joka oli käytössä vuosina 1935–1945. Kiiltopaperia olevassa lipukkeessa on väritön läviste 5,3 sekä vino tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, 1995

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on siltaleima?

Siltaleimalla tarkoitetaan pyöreää postileimaa, jonka keskellä on vaakasuora leiman vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ulottuva alue. Osassa siltaleimoista vaakasuora alue rajoittuu postileimassa olevan sisemmän renkaan reunoihin.


Lahden siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Suomessa siltaleimat tulivat käyttöön venäläisleimojen jälkeen vuodesta 1917 alkaen ja ne olivat käytössä kymmeniä vuosia. Kyseessä on yksi suomalaisten postileimojen päätyypeistä. Siltaleimat voidaan jakaa kaksipostitorvisiin siltaleimoihin, yksipostitorvisiin siltaleimoihin, kaksikielisiin siltaleimoihin sekä muihin siltaleimoihin.


Haminan siltaleima on kaksipostitorvinen siltaleima.

Kattavin teos Suomen siltaleimoista on Eero J. Helkiön kirjoittama ja kokoama Suomen tasavallan siltaleimat -kirja, joka julkaistiin 1980-luvulla. Lisäksi siltaleimoista löytyy paljon tietoa eri seutujen, alueiden ja läänien postihistoriaa käsittelevistä teoksista.


Mäntsälän siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Lähteet:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988