keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Postihistoriassa sukelletaan postilähetysten syövereihin

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Suomessa postilaitos perustettiin vuonna 1638. Nykyään Suomessa toimii kaksi postilaitosta: Suomen posti (Posti Group Oyj) ja Ahvenanmaan posti (Åland Post Ab). Postimerkkien varsinainen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan kertominen postimaksun suorittamisesta; parhaiten postimerkkien maailmaan pääsee tutustumaan keräämällä postihistoriaa.


Yksi postihistorian osa-alue on postinkäsittelymerkinnät, joita ovat muun muassa postileimat. Kuvassa Kuopiosta 9. helmikuuta 1892 Helsinkiin lähetetty kirje. Kuopion postileima on ns. kaksirenkainen leima. Kohde sopisi myös esimerkiksi postipalvelujen paikallisesta (Kuopio) tai alueellisesta (Pohjois-Savo) kehityksestä kertovaan kokoelmaan.

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) näyttelysäännöissä postihistoria jaetaan postipalveluihin ennen postimerkkiaikaa, postipalvelujen paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, postitaksoihin, postinkuljetusreitteihin, postinkäsittelymerkintöihin, sotilaspostiin, kenttäpostiin, piirityspostiin, sotavankipostiin, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiripostiin, laivapostiin, rautatiepostiin, erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen postiin, onnettomuuspostiin, desinfioituun postiin, postisensuuriin, lunastuslähetyksiin, postitoimintojen automaatioon, postiagentuurien postinkäsittelymerkintöihin sekä virkapostiin ja postimaksutta kulkeneeseen postiin.

Uutena osa-alueena postihistorian näyttelysääntöihin ovat tulleet historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat. Niissä esitettävä materiaali voi olla kohteita, jotka liike-elämä ja yhteiskunta ovat tuottaneet postijärjestelmän käyttöön. Esimerkiksi postinkulussa käytetyt kuvalliset liikekuoret tai sähkösanomapalvelut voisivat muodostaa tällaisen kokoelman rungon.


Yksi postihistorian osa-alue on lunastuslähetykset. Kuvassa Pariisista Ranskasta joulukuussa 1954 San Franciscoon Yhdysvaltoihin lähetetty kirjattu kirje. Kirje on saapunut perille tammikuussa 1955. Lähetyksen postimaksu on ollut puutteellinen, mistä syystä vastaanottaja on joutunut lunastamaan lähetyksen kymmenellä Yhdysvaltain sentillä (lähetyksen lunastamisesta kertoo kuorelle liimattu Yhdysvaltain lunastusmerkki). Kohde sopisi myös esimerkiksi postinkäsittelymerkinnöistä (kirjeen kirjaamisen ilmaiseva R-lipuke) kertovaan kokoelmaan.

Suomessa toimii erillinen postihistorian keräilylle ja tutkimukselle omistautunut postimerkkikerho nimeltään Postihistoriallinen Yhdistys ry (www.postihistoria.info). Se perustettiin vuonna 1975, jolloin kerhon nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät ry (yhdistyksen nimi vaihtui vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa). Tavoitteena yhdistyksellä on muun muassa postihistoriaharrastuksen edistäminen sekä merkittävien postihistorian kokoelmien ja kohteiden tallentaminen kuvina.

Lähteet:
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV), suomennetut säännöt muun muassa http://www.postihistoria.info/nayttelyt.html (29.4.2016)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info/historia.html ja http://www.postihistoria.info/toiminnantavoitteet.html (29.4.2016)

Lisää luettavaa aiheesta:
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, 2003
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Postihistoriallinen Yhdistys ry: www.postihistoria.info
Postileimakeräilijä-lehdet
Suomen Postileimakeräilijät ry:n Tiedotuslehdet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti