maanantai 23. toukokuuta 2016

Kirja Euroopasta Suomeen 1819–1873 lähetetyistä kirjeistä

Suomen Filatelistiliitto ry:n kustantama Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirja esittelee osia tanskalaisen filatelistin Børge Lundhin kokoelmasta. Suurin osa kirjan sivuista on kuvia Lundhin kokoelmalehdistä. Kokoelmalehtien teksti on englannin kielellä, muuten kirja on pääsääntöisesti sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on painettu vuonna 1990.

Kirja kertoo 1800-luvun postileimoista, postireiteistä ja postimaksuista Euroopassa, Suomeen kulkeneiden kirjeiden osalta. Teoksessa kuvatut kirjeet ovat esifilateliaa, joka tarkoittaa postihistoriaa ennen postimerkkien aikaa. Kirjan avulla saa monipuolisen kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta postihistoriasta, koska kirjassa on Suomeen lähetettyjä kirjeitä muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista.

Teoksen mukaan melkein kaikki posti Suomeen kulki vuosina 1819–1873 Hampurin kautta. Hampurista posti jatkoi matkaansa Tanskan, Ruotsin ja Eckerön kautta tai Tanskan, Ruotsin ja Tornion kautta taikka Preussin, Venäjän, Pietarin ja Viipurin kautta taikka Greifswaldin tai Stralsundin kautta Itämeren poikki Ystadiin ja sieltä edelleen Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta. Kirjassa on eri postireiteistä kuvia, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka posti kulki Suomeen 1800-luvulla.


Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirjaa on painettu ainakin 300 kappaletta, koska kuvassa oleva kirja on numero 8/300.

Lähde:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Suomen Filatelistiliitto ry, 1990


Book about European Letters to Finland 1819 to 1873


European Letters to Finland 1819 to 1873 is a book based on the collection of a Danish philatelist Børge Lundh. The book is published by the Philatelic Federation of Finland. Many of the European postmarks, post-routes and postage rates in the 19th century are introduced in the book. For example prephilatelic letters from Sweden, Denmark, Germany, France, Belgium, Italy, Spain and Portugal to Finland are included in the book.

Source:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Philatelic Federation of Finland, 1990

tiistai 17. toukokuuta 2016

Finlandia 2017 -näyttelyn postihistorian luokkaan ehtii vielä ilmoittautua

Finlandia 2017 on Tampereella 24.-28.5.2017 järjestettävä eurooppalainen postimerkkinäyttely. Ilmoittautumisaika päättyy 31. toukokuuta 2016, joten kokoelman ehtii vielä ilmoittaa mukaan näyttelyyn.

Finlandia 2017 -näyttelyssä on mukana postihistorian luokka, joka on jaettu Suomen, Euroopan ja muun maailman postihistoriaa käsitteleviin kokoelmiin. Postihistorian luokassa voi esittää myös yhden kehyksen kokoelmia. Kokoelman tulee olla saavuttanut kansallisessa postimerkkinäyttelyssä vähintään 75 pistettä (pois lukien yhden kehyksen kokoelmat, joiden osalta riittää vähintään 70 pistettä).

Tietoa ilmoittautumisesta näyttelyyn ja kokoelmien hyväksymisestä näyttelyyn sekä kehysmaksuista löytyy Finlandia 2017 -Internet-sivuilta osoitteesta www.finlandia2017.fi.

Lähde:
Finlandia 2017: https://www.finlandia2017.fi/fi/ ja https://www.finlandia2017.fi/fi/naeytteilleasettaja/saannot (16.5.2016)

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Hyvikkälä sai postitoimipaikan 1.3.1908



Kirje Hyvikkälästä 25. lokakuuta 1927 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut samana päivänä. Postimerkki on mitätöity Hyvikkälän postipysäkkileimalla. Kuorella on lisäksi Janakkalan venäläisleima venäjä poiskaiverrettuna. Postimaksu 1,50 markkaa: kirje 20 grammaan saakka 15.1.1926–30.11.1931 1,50 markkaa.

Hyvikkälä on yksi Janakkalan kunnan kylistä. Hyvikkälään perustettiin 1. maaliskuuta 1908 postipysäkki, joka lakkautettiin 1. huhtikuuta 1971. Kylän postitoimipaikassa on ollut käytössä postipysäkkileima (1.3.1908–1.4.1971).

Länsi-Janakkalassa sijaitsevassa Hyvikkälän kylässä asuu noin 200 asukasta. Keskeinen rakennus kylässä on punaiseksi maalattu VPK:n talo. Hyvikkälän läpi virtaa Hyvikkälänjoki, joka kuuluu Janakkalan melontareitistöön. Kylässä on muutenkin paljon liikuntamahdollisuuksia, koska palokunnantalon vieressä on urheilukenttä, maasto on monipuolinen ja Hyvikkälänjoen rannalla on uimapaikka.


Kuvassa Hyvikkälän postipysäkkileima, joka oli käytössä 1.3.1908–1.4.1971.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Häme-Wiki: http://www.hamewiki.fi/wiki/Hyvikk%C3%A4l%C3%A4 (9.5.2016)
Postipysäkkileimat: http://www.postileimat.com/ppleima/H7.htm (9.5.2016)
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988

Lisää luettavaa aiheesta:
Hyvikkälän kylä: http://hyvikkala.123kotisivu.fi
Hyvikkälän kyläyhdistys ry (toim. Raila Aaltonen): Hyvikkälä – Pieni suuri kylä, 2011

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Postihistoriassa sukelletaan postilähetysten syövereihin

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Suomessa postilaitos perustettiin vuonna 1638. Nykyään Suomessa toimii kaksi postilaitosta: Suomen posti (Posti Group Oyj) ja Ahvenanmaan posti (Åland Post Ab). Postimerkkien varsinainen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan kertominen postimaksun suorittamisesta; parhaiten postimerkkien maailmaan pääsee tutustumaan keräämällä postihistoriaa.


Yksi postihistorian osa-alue on postinkäsittelymerkinnät, joita ovat muun muassa postileimat. Kuvassa Kuopiosta 9. helmikuuta 1892 Helsinkiin lähetetty kirje. Kuopion postileima on ns. kaksirenkainen leima. Kohde sopisi myös esimerkiksi postipalvelujen paikallisesta (Kuopio) tai alueellisesta (Pohjois-Savo) kehityksestä kertovaan kokoelmaan.

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) näyttelysäännöissä postihistoria jaetaan postipalveluihin ennen postimerkkiaikaa, postipalvelujen paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, postitaksoihin, postinkuljetusreitteihin, postinkäsittelymerkintöihin, sotilaspostiin, kenttäpostiin, piirityspostiin, sotavankipostiin, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiripostiin, laivapostiin, rautatiepostiin, erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen postiin, onnettomuuspostiin, desinfioituun postiin, postisensuuriin, lunastuslähetyksiin, postitoimintojen automaatioon, postiagentuurien postinkäsittelymerkintöihin sekä virkapostiin ja postimaksutta kulkeneeseen postiin.

Uutena osa-alueena postihistorian näyttelysääntöihin ovat tulleet historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat. Niissä esitettävä materiaali voi olla kohteita, jotka liike-elämä ja yhteiskunta ovat tuottaneet postijärjestelmän käyttöön. Esimerkiksi postinkulussa käytetyt kuvalliset liikekuoret tai sähkösanomapalvelut voisivat muodostaa tällaisen kokoelman rungon.


Yksi postihistorian osa-alue on lunastuslähetykset. Kuvassa Pariisista Ranskasta joulukuussa 1954 San Franciscoon Yhdysvaltoihin lähetetty kirjattu kirje. Kirje on saapunut perille tammikuussa 1955. Lähetyksen postimaksu on ollut puutteellinen, mistä syystä vastaanottaja on joutunut lunastamaan lähetyksen kymmenellä Yhdysvaltain sentillä (lähetyksen lunastamisesta kertoo kuorelle liimattu Yhdysvaltain lunastusmerkki). Kohde sopisi myös esimerkiksi postinkäsittelymerkinnöistä (kirjeen kirjaamisen ilmaiseva R-lipuke) kertovaan kokoelmaan.

Suomessa toimii erillinen postihistorian keräilylle ja tutkimukselle omistautunut postimerkkikerho nimeltään Postihistoriallinen Yhdistys ry (www.postihistoria.info). Se perustettiin vuonna 1975, jolloin kerhon nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät ry (yhdistyksen nimi vaihtui vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa). Tavoitteena yhdistyksellä on muun muassa postihistoriaharrastuksen edistäminen sekä merkittävien postihistorian kokoelmien ja kohteiden tallentaminen kuvina.

Lähteet:
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV), suomennetut säännöt muun muassa http://www.postihistoria.info/nayttelyt.html (29.4.2016)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info/historia.html ja http://www.postihistoria.info/toiminnantavoitteet.html (29.4.2016)

Lisää luettavaa aiheesta:
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, 2003
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Postihistoriallinen Yhdistys ry: www.postihistoria.info
Postileimakeräilijä-lehdet
Suomen Postileimakeräilijät ry:n Tiedotuslehdet