perjantai 2. joulukuuta 2016

Mitä on postisensuuri?



Yhdysvalloista 3. joulukuuta 1917 Ruotsiin lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain pieni osa, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 4257 eli suomennettuna avattu sensorin numero 4257 toimesta.

Postisensuuri on mielenkiintoinen postihistorian osa-alue, jossa kerätään ja tutkitaan eri syistä tarkistuksen kohteeksi joutuneita postilähetyksiä. Tyypillisimmillään postisensuuria on käytetty sodissa (posti rintamalta ja posti rintamalle), mutta myös muuta postisensuuria on esiintynyt. Suomessa postia on tarkistettu ainakin vuosien 1914–1918 sotasensuurissa ja toisen maailmansodan sotasensuurissa.

Postisensuurissa tarkistetaan postilähetyksen sisältö, mutta myös ulkopuoli; esimerkiksi kirjepostissa tarkistetaan kirjekuoren molemmat puolet ja kuori avataan, minkä jälkeen tarkistetaan kuoren sisältö. Jos lähetyksessä on jotain sensuroitavaa, voidaan sensuroitava kohta sutata niin, ettei se ole enää luettavissa, tai jopa poistaa osa lähetyksen sisällöstä. Tapoja on ollut monia. Sensuroinnin tarkoituksena on estää kielletyn tiedon päätyminen postilähetyksen vastaanottajalle.


Suomesta 20. elokuuta 1943 Tanskaan lentopostissa lähetetty pikakirje, joka on käynyt postisensuurissa sekä Suomessa että Tanskassa. Suomen postisensuurista kertovat sensuuriliuska, jossa on Suomen leijona sekä sanat TARKASTETTU ja GRANSKAT, ja Suomen sensorin numero 29 leijonaleimat. Tanskan postisensuurista kertovat puolestaan Kontroleret-sensuuriliuska ja osittain sen päälle lyöty leima. Kuori on käynyt myös kemiallisessa sensuurissa, mistä kertoo kuoren etupuolen poikki kulkeva haalea jälki.

Postisensuurin kohteeksi joutuneen lähetyksen tunnistaa erilaisista merkinnöistä. Tavanomaisimpia merkintöjä ovat sensuuriliuskat ja -leimat sekä kemiallisen sensuurin jättämät jäljet. Sensuuriliuskaa on käytetty kirjekuorissa, joissa liuska paitsi kertoo lähetyksen tarkistamisesta niin myös toimii kuoren avatun sivun sulkijana. Sensuurimerkinnät eivät tarkoita sitä, että postilähetyksessä olisi ollut jotain sensuroitavaa, vaan ne kertovat siitä, että lähetys on jostain syystä haluttu tarkistaa.

Tapoja kerätä postisensuuria on useita; voi keskittyä sotasensuuriin tai muuhun postisensuuriin, voi kerätä tietyn maan postisensuuria, voi ottaa keräilyn kohteeksi koko maailman sensuuriliuskat, ja niin edelleen. Sensuurilähetyksiä on hyvin saatavilla, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.


Yhdysvalloista 1. maaliskuuta 1919 Belgiaan lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain sensorin numero, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 1441 eli suomennettuna avattu sensorin numero 1441 toimesta.

Lisää luettavaa aiheesta:
Jorma Keturi ja Teuvo Termonen: Postisensuuri Suomessa 1914–1918 (osat 1 ja 2)
Teuvo Rönkkönen: Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri
The Finnish Philatelist: Postal Censorship in Finland 1914–1918 (CD-levy)
Censored and Military Postal History: www.postalcensorship.com
Civil Censorship Study Group: www.c-c-s-g.org

torstai 17. marraskuuta 2016

Postihistoriallisia kokoelmia vuoden 1987 malliin

Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry juhlisti 50-vuotista taivaltaan järjestämällä kansallisen Tavastex 87 -postimerkkinäyttelyn. Näyttelyluettelon perusteella postihistorian luokka oli tuolloinkin yksi suosituimmista näyttelyluokista.

Tavastex 87 -näyttelyn postihistorian luokassa oli 27 kokoelmaa ja yli 150 kehystä. Leimakokoelmissa esiteltiin Suomen kuvioleimoja, Finland-leimoja, Suomen 1800-luvun postileimoja, Helsinki-Pietari -radan postivaunuleimoja, Viron leimoja, Pietarin ja Moskovan numero- ja kuvioleimoja sekä Böömin, Määrin ja Itävallan Sleesian leimoja. Leimakeräily oli tuolloin suositumpaa kuin tänä päivänä.

Kotiseutukokoelmien aiheina olivat muun muassa Ahvenanmaan posti, Lahden seudun postihistoria, Alavuden postiolot, Pälkäneen postihistoria ja Hämeenlinnan vanhat punaiset R-lipukkeet. Muista kokoelmista mainittakoon Suomen kirjattu ja vakuutettu posti, Suomen postitaksat 1917-30 sekä Venäjän meriposti.

Tavastex 87 -näyttelyluettelo kertoo hyvin siitä, miten postihistoriaa harrastettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ehkä se antaa ideoita ja ajatuksia tämän päivän näytteilleasettajille.


Lähde:
Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry: Tavastex 87 -näyttelyluettelo

perjantai 11. marraskuuta 2016

Suomeen isoa kullattua hopeaa Philataipei 2016 -näyttelyn postihistorian luokasta

Taiwanissa järjestettiin tänä vuonna 19.-26. lokakuuta Philataipei 2016 -niminen filatelian maailmannäyttely. Näyttelyn postihistorian luokassa oli kaksi kokoelmaa Suomesta.

Erkki Toivakan kokoelma Ahvenanmaan postihistoriasta (Postal History of the Aland Islands) palkittiin isolla kullatulla hopeamitalilla. Kokoelma sai 87 pistettä. Isoon kullattuun hopeaan (86 pisteellä) ylsi myös Petteri Hannulan kokoelma Lontoon kirjepostista vuodesta 1573 vuoteen 1855 (The Letter Post of London 1573–1855).

Lähde:
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info/nayttelytuloksia.html (11.11.2016)

tiistai 1. marraskuuta 2016

Saloranta sai postitoimipaikan 1.7.1910



Postikortti Salorannasta 31. joulukuuta 1924 Högforsiin (Karkkila). Postikortti on lähetetty painotuotteena. Postimerkki on mitätöity Salorannan postipysäkkileimalla ja Turengin siltaleimalla. Postimaksu 30 penniä: painotuote 1.2.1921–14.1.1926 30 penniä.

Saloranta on Janakkalan kunnassa ollut postitoimipaikka. Salorantaan perustettiin 1. heinäkuuta 1910 postipysäkki, josta tuli 1. elokuuta 1947 postiasema II. Postiasemaksi I postitoimipaikka muuttui 1. maaliskuuta 1962. Salorannan postitoimipaikka lakkautettiin 1. syyskuuta 1985. Salorannassa on ollut käytössä ainakin postipysäkkileima (1.7.1910–31.7.1947) ja pyöröleima.

En ole löytänyt käyttämistäni lähteistä enkä edes googlaamalla sellaista paikkaa Janakkalasta kuin Saloranta. Epäilen sen olevan Saloisten kylässä mahdollisesti olleen postitoimipaikan nimitys, koska kylän nimi on esiintynyt monessa eri muodossa: Salo, Salos, Salois, Salonpää, Salonen ja Saloinen. Kylä sijaitsee Turengista noin 15 kilometriä kaakkoon ja siellä on kesämökkiläisten suosima Lempellonjärvi. Saloisten kylän tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta ainakin kylä on mainittu tuomiokirjassa 1300-luvulla.


Kuvassa Salorannan postipysäkkileima, joka oli käytössä 1.7.1910–31.7.1947.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Häme-Wiki: http://www.hamewiki.fi/wiki/Saloinen_(Janakkala) (6.10.2016)
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988
Wikipedia, vapaa tietosanakirja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Saloinen_(Janakkala) (6.10.2016)

Lisää luettavaa aiheesta:
Saloisten kyläyhdistys ry: www.linnaseutu.fi/saloinen
Saloisten kyläyhdistys ry (toim. Pekka Peltotalo): Saloksilta, 2006

tiistai 25. lokakuuta 2016

Stamp Forum 2016 -näyttelyssä mukana postihistoriallisia kokoelmia

Helsingin Kirjamessujen yhteydessä 27.–30.10. järjestetään Stamp Forum 2016 -postimerkkimessut. Osana postimerkkimessuja on niin sanottujen Tavastforum-postimerkkikerhojen (Kanta-Hämeen postimerkkikerhot sekä Akaan, Hyvinkään ja Valkeakosken postimerkkikerhot) järjestämä näyttely.

Näyttelyluettelon mukaan myös postihistoria on edustettuna kokoelmissa. Esa Aaltosen kokoelma esittelee Riihimäen postihistoriaa. Hannu Elon kokoelman aiheena ovat Toijalan vanhat leimat. Postihistoriallista näkökulmaa on lisäksi ainakin Heikki Moision kokoelmassa, joka kertoo Aeron/Finnairin historiasta ja ensilentokuorista.

Lähde:
Lehdistötiedote 2.9.2016: StampForum 2016 postimerkkimessut (http://messukeskushelsinki.fi/press-release/stampforum-2016-postimerkkimessut/)

torstai 13. lokakuuta 2016

Uusi kirja Suomen postitaksoista 1875–2001



Postimuseo julkaisee kirjan Suomen postitaksoista UPU-sopimuksen voimaanastumisesta 1.7.1875 alkaen vuoden 2001 loppuun saakka, jolloin euro tuli voimaan. Kirja julkaistaan Helsingissä Postimerkkimessuilla 29. lokakuuta.

Kirjan ovat kirjoittaneet Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen. Teoksessa on paljon sellaista tietoa, jota ei ole aiemmin julkaistu taksatutkimuksissa. Mukana kirjassa ovat kaikki sellaiset postimaksut, joiden maksamiseen on käytetty postimerkkejä, ehiöitä, postimaksukoneleimoja tai vastaavia Postin hyväksymiä maksuvälineitä.

Kirja on kaksikielinen (suomi ja englanti) ja se sisältää 400 sivua. Uusi teos tulee olemaan saatavissa 35 euron hintaan Trafiikki-museoiden verkkokaupasta ja Vapriikin museokaupasta sekä Postimerkkimessuilta Suomen Filatelistiliiton osastolta.

Lähde ja kuva:
Postimuseon tiedote 10.10.2016: Suomen kattavin taksakirja ilmestyy

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kirje pikajakelupostissa Budapestistä Unkarista 6.5.1937



Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Budapestistä Unkarista 6. toukokuuta 1937 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut seuraavana päivänä (ensin lentoasemalle ja sieltä postitoimipaikkaan). Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo EXPRESSZ-lipuke eli pikajakelulipuke. Pikajakelusta on kerrottu myös kirjoittamalla tieto siitä käsin kirjekuoren päälle, mutta teksti on jäänyt suurimmaksi osaksi pikajakelulipukkeen alle. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo LÉGIPOSTA – PAR AVION -lipuke ja kirjekuoren vasempaan yläkulmaan käsin kirjoitettu teksti Luftpost.

Kirjeen postimaksu 160 filleriä muodostuu seuraavasti: kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.1.1927–14.9.1941 40 filleriä + lentopostilisä Eurooppaan 11-20 grammaa 1.3.1936 alkaen 40 filleriä (pois lukien Itävalta, Bulgaria, Tshekkoslovakia, Jugoslavia, Saksa, Romania ja Sveitsi, joihin lentopostilisä 20 grammaan saakka oli 20 filleriä) + pikajakelu 1.4.1926–14.9.1941 80 filleriä.


Unkarilainen pikajakelulipuke.

Lähde:
Hungarian Philatelic Society of Great Britain: http://www.hpsgb.com/postalrates.html alasivuineen (24.9.2016)

torstai 15. syyskuuta 2016

Suomesta kaksi postihistorian luokan kokoelmaa Philataipei 2016 -näyttelyyn

Taiwanissa järjestetään tänä vuonna 19.-26. lokakuuta Philataipei 2016 -niminen filatelian maailmannäyttely. Näyttelyn postihistorian luokkaan on hyväksytty Suomesta kaksi kokoelmaa.

Erkki Toivakan kokoelma esittelee Ahvenanmaan postihistoriaa. Petteri Hannulan kokoelman aiheena on puolestaan Lontoon kirjeposti vuodesta 1573 vuoteen 1855. Molemmat ovat huippukokoelmia. Myös postihistorian luokan tuomaristossa nähdään suomalaisväriä, sillä Ari Muhonen toimii luokan tuomariharjoittelijana.

Lähde:
Ari Muhonen: Philataipei 2016 -näyttelyyn kaksi suomalaiskokoelmaa, Tavastforum 3/2016

sunnuntai 28. elokuuta 2016

British Postmark Society on brittiläisten postileimojen keräilijöiden yhdistys

Vuonna 1958 perustettu British Postmark Society on yhdistys, joka kokoaa yhteen brittiläisiä postileimoja ja muita postaalisia merkintöjä tutkivat ja keräävät henkilöt. Yhdistys julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää British Postmark Society Journal -lehteä. British Postmark Society julkaisee lisäksi brittiläisiä postileimoja käsittelevää kirjallisuutta. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.britishpostmarksociety.org.uk.

Brittiläisiä postileimoja (Bo'nessin päivämääräleima ja numeroleima 355) sekä muita postaalisia merkintöjä (Lontoon R-lipuke eli kirjatun postin lipuke ja pikajakelupostin lipuke):




Lähde:
British Postmark Society: http://www.britishpostmarksociety.org.uk alasivuineen (7.7.2016)

torstai 25. elokuuta 2016

Suomeen kultaa New Yorkin maailmannäyttelyn postihistorian luokasta

Tänä vuonna New Yorkissa Yhdysvalloissa järjestetyssä kansainvälisessä postimerkkinäyttelyssä suomalaisten postihistorialliset kokoelmat menestyivät hienosti. World Stamp Show NY 2016 -näyttelyssä oli kaiken kaikkiaan mukana kuusi suomalaiskokoelmaa, joista puolet postihistorian luokassa.

Juha Kauppisen kokoelma Etiopian postihistoriasta 1840-luvulta vuoteen 1936 (Forwarding Mail from and inside Ethiopia from the 1840's to 1936) palkittiin kultamitalilla. Kokoelma sai 93 pistettä. Kultaan (92 pisteellä) ylsivät myös Risto Pitkäsen kokoelma Suomen postihistoriasta Maailman postiliiton syntyyn saakka (Postal History of Finland until UPU) ja Seppo Talvion kokoelma Pohjois-Atlantin höyrylaivapostista Maailman postiliiton syntyyn saakka (North Atlantic Mail by Steamship until UPU).

Lähde:
Filatelisti-lehti 5/2016, sivu 21

torstai 21. heinäkuuta 2016

1. ja 2. luokka poistuvat kotimaan kirjepostista

Uutisista on saatu lukea ja kuunnella, että kotimaan kirjepostissa tapahtuu merkittävä muutos vuoden 2017 alussa. Nimittäin jako 1. ja 2. luokan kirjeisiin poistuu; jatkossa kotimaan kirjeet kulkevat yhdellä ja samalla postimaksulla, toki postimaksu määräytyy edelleen kirjeen painon mukaan.

Kotimaan postiin jako 1. ja 2. luokan kirjeisiin tuli vuonna 1984. Luokkien pääasiallinen ero on siinä, että 2. luokan kirjeen kulkuaika on vähän pidempi kuin 1. luokan kirjeen, jolloin 2. luokan kirjeen postimaksu on edullisempi kuin 1. luokan kirjeen. Nykyään on monessa paikassa oma postilaatikko 1. luokan kirjeille ja oma postilaatikko 2. luokan kirjeille; saa nähdä, tehdäänkö 2. luokan postilaatikoista 1. luokan laatikoita vai poistuvatko ne kokonaan katukuvasta.

1. ja 2. luokan kotimaan postimaksujen kehityksestä vuosina 1984–2016 saisi koottua mielenkiintoisen postihistoriallisen kokoelman, joka olisi nyt Postin julkistaman uudistuksen jälkeen erittäin ajankohtainen. Koska kyse on uudemmasta postihistoriasta, niin kohteetkin ovat edullisia. Näin ollen tällainen kokoelma olisi oivallinen myös postihistoriasta kiinnostuneelle nuorisofilatelistille.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Onko lentoposti postihistoriaa?

Kansainvälisen filatelistiliiton postihistorian näyttelysäännöissä ei ole mukana lentopostia, koska sille on omat näyttelysääntönsä. Postimerkkinäyttelyissäkin on erikseen postihistorian luokka ja lentopostin luokka, joka kattaa yleensä myös astrofilatelian (avaruuspostin). Silti lentoposti on mielestäni postihistoriaa siinä missä esimerkiksi laiva- ja rautatiepostikin.


Lentopostissa lähetetty pikajakelukirje Huvudstasta Ruotsista 24. marraskuuta 1945 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 26. marraskuuta 1945. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo kuoren vasemmassa yläkulmassa oleva sininen LUFTPOST – PAR AVION -lipuke.

Lentopostilla tarkoitetaan postia, joka on kuljetettu ainakin osan matkaa ilmateitse. Lentopostia on muun muassa lentokoneilla, helikoptereilla, ilmalaivoilla ja kuumailmapalloilla kuljetettu posti. Ensilentopostilla tarkoitetaan sellaisia postilähetyksiä, jotka ovat kulkeneet tietyn lentoreitin ensimmäisellä virallisella lennolla; ensilentopostin tunnistaa tavallisesti postilähetykselle leimatusta ensilennon erikoisleimasta.


Lentopostissa lähetetty kirje Matamatasta Uudesta-Seelannista 3. marraskuuta 1958 Haminaan, jonne kirje on saapunut 12. marraskuuta 1958. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo nimenomaan lentopostia varten painettu kirjekuori. Kuoren vasemmassa yläkulmassa on teksti AIR MAIL ja kuoren reunoja kiertää lentopostin tunnusmerkkinä käytettävä puna-sininen raidoitus.

Nykyään suurin osa postista eri maiden välillä kuljetetaan lentokoneilla, kun taas aikoinaan lentoposti oli vähemmän käytetty kuljetusmuoto ja siitä piti maksaa erillinen postimaksu. Myös valtioiden sisällä kulkee nykyään paljon lentopostia, kun on kyse pitkästä kuljetusmatkasta. Tästä syystä yleensä vanhimmat lentopostilähetykset ovat kaikkein harvinaisimpia ja arvokkaimpia.

Lisää luettavaa aiheesta:
Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) lentopostikomissio: www.fipaero.org
Örjan Lüning: Luftpostens historia i Norden – The History of Airmail in Scandinavia, 1978

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Kirje pikajakelupostissa Lahdesta 3.7.1946



Kirjattu kirje pikajakelupostissa Lahdesta 3. heinäkuuta 1946 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 6. heinäkuuta 1946. Kirjeen kirjaamisesta kertoo R-lipuke numero 00537. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke. Postimaksu 31,00 markkaa: kirje 20 grammaan saakka 16.1.1946–31.12.1946 8,00 markkaa + kirjaaminen 16.1.1946–31.12.1946 8,00 markkaa + pikajakelu 16.1.1946–31.12.1946 15,00 markkaa.


Kuorella oleva pikajakelulipuke on tyyppiä 11 a, joka oli käytössä vuosina 1941–1946. Lilanpunaista paperia olevassa lipukkeessa on väritön läviste 5,1 ja vino x-kirjain. Lipukearkki koostui kolme kertaa yhdeksästä lipukkeesta.


Tuloleimana on Helsingin siltaleima, jossa leimasinväri ei ole tyypillinen musta.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, 1995

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 12.3.1945



Kirjattu kirje pikajakelupostissa Helsingistä 12. maaliskuuta 1945 Turkuun, jonne kirje on saapunut seuraavana päivänä. Kirjeen kirjaamisesta kertoo R-lipuke numero 00493. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke. Postimaksu 15,50 markkaa: kirje 21-250 grammaa 1.9.1942–30.6.1945 6,00 markkaa + kirjaaminen 1.9.1942–30.6.1945 3,50 markkaa + pikajakelu 1.9.1942–30.6.1945 6,00 markkaa. Tästä kohteesta alkoi Suomen pikajakelupostin keräilyni.


Kuorella oleva pikajakelulipuke on tyyppiä 7 a, joka oli käytössä vuosina 1935–1945. Kiiltopaperia olevassa lipukkeessa on väritön läviste 5,3 sekä vino tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, 1995

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on siltaleima?

Siltaleimalla tarkoitetaan pyöreää postileimaa, jonka keskellä on vaakasuora leiman vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ulottuva alue. Osassa siltaleimoista vaakasuora alue rajoittuu postileimassa olevan sisemmän renkaan reunoihin.


Lahden siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Suomessa siltaleimat tulivat käyttöön venäläisleimojen jälkeen vuodesta 1917 alkaen ja ne olivat käytössä kymmeniä vuosia. Kyseessä on yksi suomalaisten postileimojen päätyypeistä. Siltaleimat voidaan jakaa kaksipostitorvisiin siltaleimoihin, yksipostitorvisiin siltaleimoihin, kaksikielisiin siltaleimoihin sekä muihin siltaleimoihin.


Haminan siltaleima on kaksipostitorvinen siltaleima.

Kattavin teos Suomen siltaleimoista on Eero J. Helkiön kirjoittama ja kokoama Suomen tasavallan siltaleimat -kirja, joka julkaistiin 1980-luvulla. Lisäksi siltaleimoista löytyy paljon tietoa eri seutujen, alueiden ja läänien postihistoriaa käsittelevistä teoksista.


Mäntsälän siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Lähteet:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988

maanantai 23. toukokuuta 2016

Kirja Euroopasta Suomeen 1819–1873 lähetetyistä kirjeistä

Suomen Filatelistiliitto ry:n kustantama Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirja esittelee osia tanskalaisen filatelistin Børge Lundhin kokoelmasta. Suurin osa kirjan sivuista on kuvia Lundhin kokoelmalehdistä. Kokoelmalehtien teksti on englannin kielellä, muuten kirja on pääsääntöisesti sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on painettu vuonna 1990.

Kirja kertoo 1800-luvun postileimoista, postireiteistä ja postimaksuista Euroopassa, Suomeen kulkeneiden kirjeiden osalta. Teoksessa kuvatut kirjeet ovat esifilateliaa, joka tarkoittaa postihistoriaa ennen postimerkkien aikaa. Kirjan avulla saa monipuolisen kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta postihistoriasta, koska kirjassa on Suomeen lähetettyjä kirjeitä muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista.

Teoksen mukaan melkein kaikki posti Suomeen kulki vuosina 1819–1873 Hampurin kautta. Hampurista posti jatkoi matkaansa Tanskan, Ruotsin ja Eckerön kautta tai Tanskan, Ruotsin ja Tornion kautta taikka Preussin, Venäjän, Pietarin ja Viipurin kautta taikka Greifswaldin tai Stralsundin kautta Itämeren poikki Ystadiin ja sieltä edelleen Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta. Kirjassa on eri postireiteistä kuvia, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka posti kulki Suomeen 1800-luvulla.


Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirjaa on painettu ainakin 300 kappaletta, koska kuvassa oleva kirja on numero 8/300.

Lähde:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Suomen Filatelistiliitto ry, 1990


Book about European Letters to Finland 1819 to 1873


European Letters to Finland 1819 to 1873 is a book based on the collection of a Danish philatelist Børge Lundh. The book is published by the Philatelic Federation of Finland. Many of the European postmarks, post-routes and postage rates in the 19th century are introduced in the book. For example prephilatelic letters from Sweden, Denmark, Germany, France, Belgium, Italy, Spain and Portugal to Finland are included in the book.

Source:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Philatelic Federation of Finland, 1990

tiistai 17. toukokuuta 2016

Finlandia 2017 -näyttelyn postihistorian luokkaan ehtii vielä ilmoittautua

Finlandia 2017 on Tampereella 24.-28.5.2017 järjestettävä eurooppalainen postimerkkinäyttely. Ilmoittautumisaika päättyy 31. toukokuuta 2016, joten kokoelman ehtii vielä ilmoittaa mukaan näyttelyyn.

Finlandia 2017 -näyttelyssä on mukana postihistorian luokka, joka on jaettu Suomen, Euroopan ja muun maailman postihistoriaa käsitteleviin kokoelmiin. Postihistorian luokassa voi esittää myös yhden kehyksen kokoelmia. Kokoelman tulee olla saavuttanut kansallisessa postimerkkinäyttelyssä vähintään 75 pistettä (pois lukien yhden kehyksen kokoelmat, joiden osalta riittää vähintään 70 pistettä).

Tietoa ilmoittautumisesta näyttelyyn ja kokoelmien hyväksymisestä näyttelyyn sekä kehysmaksuista löytyy Finlandia 2017 -Internet-sivuilta osoitteesta www.finlandia2017.fi.

Lähde:
Finlandia 2017: https://www.finlandia2017.fi/fi/ ja https://www.finlandia2017.fi/fi/naeytteilleasettaja/saannot (16.5.2016)

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Hyvikkälä sai postitoimipaikan 1.3.1908



Kirje Hyvikkälästä 25. lokakuuta 1927 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut samana päivänä. Postimerkki on mitätöity Hyvikkälän postipysäkkileimalla. Kuorella on lisäksi Janakkalan venäläisleima venäjä poiskaiverrettuna. Postimaksu 1,50 markkaa: kirje 20 grammaan saakka 15.1.1926–30.11.1931 1,50 markkaa.

Hyvikkälä on yksi Janakkalan kunnan kylistä. Hyvikkälään perustettiin 1. maaliskuuta 1908 postipysäkki, joka lakkautettiin 1. huhtikuuta 1971. Kylän postitoimipaikassa on ollut käytössä postipysäkkileima (1.3.1908–1.4.1971).

Länsi-Janakkalassa sijaitsevassa Hyvikkälän kylässä asuu noin 200 asukasta. Keskeinen rakennus kylässä on punaiseksi maalattu VPK:n talo. Hyvikkälän läpi virtaa Hyvikkälänjoki, joka kuuluu Janakkalan melontareitistöön. Kylässä on muutenkin paljon liikuntamahdollisuuksia, koska palokunnantalon vieressä on urheilukenttä, maasto on monipuolinen ja Hyvikkälänjoen rannalla on uimapaikka.


Kuvassa Hyvikkälän postipysäkkileima, joka oli käytössä 1.3.1908–1.4.1971.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Häme-Wiki: http://www.hamewiki.fi/wiki/Hyvikk%C3%A4l%C3%A4 (9.5.2016)
Postipysäkkileimat: http://www.postileimat.com/ppleima/H7.htm (9.5.2016)
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988

Lisää luettavaa aiheesta:
Hyvikkälän kylä: http://hyvikkala.123kotisivu.fi
Hyvikkälän kyläyhdistys ry (toim. Raila Aaltonen): Hyvikkälä – Pieni suuri kylä, 2011

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Postihistoriassa sukelletaan postilähetysten syövereihin

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Suomessa postilaitos perustettiin vuonna 1638. Nykyään Suomessa toimii kaksi postilaitosta: Suomen posti (Posti Group Oyj) ja Ahvenanmaan posti (Åland Post Ab). Postimerkkien varsinainen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan kertominen postimaksun suorittamisesta; parhaiten postimerkkien maailmaan pääsee tutustumaan keräämällä postihistoriaa.


Yksi postihistorian osa-alue on postinkäsittelymerkinnät, joita ovat muun muassa postileimat. Kuvassa Kuopiosta 9. helmikuuta 1892 Helsinkiin lähetetty kirje. Kuopion postileima on ns. kaksirenkainen leima. Kohde sopisi myös esimerkiksi postipalvelujen paikallisesta (Kuopio) tai alueellisesta (Pohjois-Savo) kehityksestä kertovaan kokoelmaan.

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) näyttelysäännöissä postihistoria jaetaan postipalveluihin ennen postimerkkiaikaa, postipalvelujen paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, postitaksoihin, postinkuljetusreitteihin, postinkäsittelymerkintöihin, sotilaspostiin, kenttäpostiin, piirityspostiin, sotavankipostiin, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiripostiin, laivapostiin, rautatiepostiin, erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen postiin, onnettomuuspostiin, desinfioituun postiin, postisensuuriin, lunastuslähetyksiin, postitoimintojen automaatioon, postiagentuurien postinkäsittelymerkintöihin sekä virkapostiin ja postimaksutta kulkeneeseen postiin.

Uutena osa-alueena postihistorian näyttelysääntöihin ovat tulleet historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat. Niissä esitettävä materiaali voi olla kohteita, jotka liike-elämä ja yhteiskunta ovat tuottaneet postijärjestelmän käyttöön. Esimerkiksi postinkulussa käytetyt kuvalliset liikekuoret tai sähkösanomapalvelut voisivat muodostaa tällaisen kokoelman rungon.


Yksi postihistorian osa-alue on lunastuslähetykset. Kuvassa Pariisista Ranskasta joulukuussa 1954 San Franciscoon Yhdysvaltoihin lähetetty kirjattu kirje. Kirje on saapunut perille tammikuussa 1955. Lähetyksen postimaksu on ollut puutteellinen, mistä syystä vastaanottaja on joutunut lunastamaan lähetyksen kymmenellä Yhdysvaltain sentillä (lähetyksen lunastamisesta kertoo kuorelle liimattu Yhdysvaltain lunastusmerkki). Kohde sopisi myös esimerkiksi postinkäsittelymerkinnöistä (kirjeen kirjaamisen ilmaiseva R-lipuke) kertovaan kokoelmaan.

Suomessa toimii erillinen postihistorian keräilylle ja tutkimukselle omistautunut postimerkkikerho nimeltään Postihistoriallinen Yhdistys ry (www.postihistoria.info). Se perustettiin vuonna 1975, jolloin kerhon nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät ry (yhdistyksen nimi vaihtui vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa). Tavoitteena yhdistyksellä on muun muassa postihistoriaharrastuksen edistäminen sekä merkittävien postihistorian kokoelmien ja kohteiden tallentaminen kuvina.

Lähteet:
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV), suomennetut säännöt muun muassa http://www.postihistoria.info/nayttelyt.html (29.4.2016)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info/historia.html ja http://www.postihistoria.info/toiminnantavoitteet.html (29.4.2016)

Lisää luettavaa aiheesta:
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, 2003
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Postihistoriallinen Yhdistys ry: www.postihistoria.info
Postileimakeräilijä-lehdet
Suomen Postileimakeräilijät ry:n Tiedotuslehdet